Ava on monitoimilikka.  Se on minun oma koekaniini monessakin harrastuslajissa. Se palkkautuu itse tekemisestä todella kivasti. Ava on ahne ruokapalkalle. Sillä on saalisviettiä ja lelupalkkautuvuutta.

Agility on meidän pääjuttumme, jossa olemme edenneet hyvin hitaasti. Lähinnä olemme odotelleet kropan kehittymistä.  Nimittäin aivot vie tätä neitiä, ja kaikki, mitä tehdään, tehdään täysillä, omaa kroppaa kuuntelematta, saati säästelemättä. Avan tavaramerkki lieneekin, että se voi reagoida vaikka sekunnin sadasosassa. Isoin haaste, mihin olemme paneutuneet alusta asti, on neidin himo liikkua minun lähettyvilläni, tai ainakin katse minussa. Avan mielipuuhaa kakarasta lähtien on ollut keinu ja sen pauke. Radalla se kaiken kaikkiaan liikkuu hyvinkin määrätietoisena kiiturnai. Radan reunalla leidi saattaa sen sijaan ottaa pienet tirsat. Pentuagilityssä hyödynnettiin suurelta osin tätä jaloa taitoa. 

Tottelevaisuutta olemme hioneet tokoliikkeissä. Alkuaan olin varma, että ääntely koituu meidän tappioksemme kyseisessä lajissa. Ilokseni voin kuitenkin todeta, että neiti ei ääntele ollenkaan tokoliikkeitä tehdessä. Arjessa Ava on hyvinkin haukkuherkähkö, jos se saisi itse päättää, haukkuako vai ei.

Ava on harjoitellut luvallista nenänkäyttöä haussa ja jäljellä (myös veri), Nose Workissa sekä myös raunioilla. Avan nenätyöskentely on käsittämätöntä niin ilma- kuin maavainussa.
Nenänkäytön aktiivisuus on välillä haastava miinus lenkillä, koska Avahan tietää hyvinkin tarkasti, kuka on mennyt missäkin ja mihin suuntaa kukanenkin on mennyt. 

Lampailla Ava kävi junnuna useampaan otteseen. Harmittavasti omien aikataulujeni vuoksi jäi paimennustestissä käynti uupumaan. Ava työskentelee hyvin määrätietoisen rauhallisesti sekä itsenäisesti. Se lähtee kokoamaan lampaita kaukaakin, mutta silloinkin käskyni sisäistäen.

Kaiken kaikkiaan Ava-prinsessa on oikein pätevä harrastuskaveri. Sillä on supertyömoraali: se tekee kaiken aina täysillä. 
 

AGILITY